Sini Numminen, Finland

Harrastan lintujen tarkkailua. Olen tehnyt sitä 10-vuotiaasta asti, ensimmäisen kerran kun isoäitini näytti rakentamaansa kolmionmuotoista puukiipijänpönttöä. Siitä lähtien olen tutustunut lintuihin ja erityisosaamisekseni muodostui nopeasti lintujen laulu.  Tunnistan jo kaikki suomen linnut niiden lauluäänen perusteella. Esimerkiksi laulurastas on uskomattoman hyvä laulaja ja uskomattominta on, että jokainen yksilö laulaa hieman eri lailla. Jotkut laulavat jammaillen, jotkut vähän enemmän huilumaisesti. Pystyn keväällä lähimetsässä vaellellessani muutaman päivän jälkeen antamaan jopa nimet eri lintukoiraille. Parhaat laulajat lopettavat laulunsa ensin, koska tyttölaulurastaat valitsevat parhaat tietenkin ensin.

Lintuharrastus on minulle hyvin rakas. Lintujen perään en varsinaisesti lähde, mutta teen luontoretkiä aina keväällä. Käyn keräämässä yrttejä samalla metsästä. Luonnossa liikkuminen on todella rauhoittavaa ja Suomessa on paljon ihania metsäpaikkoja, joissa käydä. Niitä löytyy myös ihan Helsingin keskustasta. Luontoretken jälkeen on ihanan virkistynyt olo. Metsässä on energiaa koska metsässä asuu metsänhenkiä ja siellä on metsän energiaa, jota virtaa ihmiseen, kun ihminen on metsässä.

Joka kevät opin jotain uutta. Viime aikoina olen alkanut harjoitella tunnistamaan mahdollisimman monia erilaisia variaatioita lintujen lauluissa. Olen alkanut kerätä päähäni pientä tietokantaa, sillä lintukirjoissa ei ole kaikkia erilaisia varoitusääniä, kutsuääniä, houkutteluääni, ruokailuääniä ja nuorison harjoitteluääniä. Se on mahtava maailma ja olen kehittänyt tosi hyväksi jo. Se on minun paras taitoni.

Joka kerta kun metsä kaadetaan, tulen hyvin surulliseksi. Kamalaa on, jos metsä kaadetaan keväällä juuri kun linnut ovat alkaneet järjestäytyä ja asettautua paikoilleen, ehkä saapuneet vanhalle kotipuulle vakituisen kumppanin kanssa tai ovat löytäneet uuden ystävän jonka kanssa ovat alkaneet perustaa perhettä. Tulen surulliseksi myös silloin, jos kaadetaan joku näennäisesti turhannäköinen kaupunkiryteikkö, koska juuri sinne on saattanut muodostua pieni luontoekosysteemi ihmeellisine koppakuoriaisineen ja muine hyönteisineen. Sellaisia muodostuu joka paikkaan, kun antaa luonnolle vähän aikaa.

Minä kunnioitan luontoa ja äiti maata todella syvästi. Luonto merkitsee minulle paljon ja lintuharrastukseni kautta olen oppinut ymmärtämään ja tarkkailemaan sitä aivan eri perspektiivistä. Kun kohtaan jonkun tietyntyyppisen luontopaikan, vaikkapa rantaryteikön ajattelen, että tämäpäs on mukava paikka satakielille, on myös kivasti sotkuista paikkaa oikeiden ravintohyönteisten elää. Kun kuulen jonkun lintuäänen, joka on minulle melko uusi tai täysin uusi, tai vain hyvin harvinainen kohdata, pysäytän varmasti kiireisen tai kiireettömän kulkuni ja katson ensin luontoa äänen ympärillä ja sen jälkeen jään seuraamaan tilannetta. Lintujen ja luonnon tarkkailu on kuin meditaatiota minulle. Se on auttanut minua pysähtymään hetkeen.

I am a bird-watcher. I have done it since the age of 10. I got interested in birds the first time, when my grandmother showed me the Eurasian Tree-Creepers triangular birdhouse that she had built by herself. Since then I have explored birds and quickly I found out that I have a special skill to recognize bird songs. I already recognize all the songs of the birds living in Finland on the grounds of their singing. For example, the Song Thrush is an incredibly good singer and the most amazing thing is that every individual has his slightly different tone or style. Some of them are jamming, and some are more as flutists. When I am spending time in the nearby forest in the springs, I can after a few days even name individual bird males. The best singers will stop singing first, because the female Song Thrush birds will choose the best singers first, of course.

Bird-watching is a very dear hobby to me. I do not particularly seek after any particular bird, for example at their time of arrival to Finland, but I rather make small trips to nature. I collect wild herbs from the forest meanwhile. Wandering in the nature is relaxing, and in Finland there are several wonderful forest spots to visit. You find those places even in the center of Helsinki city. You feel beautifully relaxed after a nature trip. There is energy in the forest because forest spirits live there. There is also forest energy there that floats to a human being when s/he is in the forest.

Every spring I learn something new. Recently I have started practicing how to identify the maximum number of variations in different birds singings. I have started to collect a sort of a database in my head, because the bird books do not contain all various warning sounds, invitation sounds, attraction sounds, food-related sounds and the practicing sounds of the bird youth. It is a wonderful world and my skills are rather developed already. That is my most advanced skill among all my skills.

Anytime they fall a forest, I became very sad. It is dreadful, if they fall the forest in the spring right after the birds have started to organise themselves and get settled, maybe arrived at their old home tree with their life-long partner, or have just found a new friend to establish a family with. I became sad also when they fall a seemingly unnecessary forest or a forest-lookalike bunch of bushes in a city, because it may have developed its own small natural ecosystem with all wonderful beetle bugs and other insects. Those are developed in any place, if you just give sufficient time for the nature.

I deeply respect nature and the mother earth. The nature means a lot to me and by practicing my bird hobby I have learned to understand and observe the nature from a completely new perspective. When I came across a particular natural place, for example a bushy spot by a river, I start thinking how nice place for Thrush Nightingales, there is a sufficiently messy feeling for the right nutritious insects to live in. When I hear a specific bird sound, I certainly stop my busy or non-busy going and, firstly, observer the nature around the voice, and after that, am remained to follow how the situation develops. Observing birds and the nature is like meditation to me. It has taught me how to stop in a moment.

 

 

Leave a Reply

Your email address will not be published. Required fields are marked *